Ienohikarin tarina

Omasta kokemuksesta syntynyt ajatus

Olen Ienohikarin perustaja ja juuri valmistuva kauppatieteiden maisteri. Minulla on yli kymmenen vuoden kokemus asiakaspalvelusta ja palveluliiketoiminnasta, ja olen pitänyt kodin järjestämisestä ja sisustamisesta niin pitkään kuin muistan.

Siitä huolimatta olin pitkään itsekin se ihminen, joka järjesti samoja kaappeja yhä uudelleen. Yritin tehdä niistä joka kerta hieman toimivampia, mutta vasta nykyisen kotimme kohdalla lähestyin säilytystä ensimmäistä kertaa kokonaan toisin.

Kun kotimme valmistui keväällä 2025, en vain järjestänyt tavaroita siististi paikoilleen. Suunnittelin säilytyksen alusta lähtien sen mukaan, mitä tiloissa säilytetään, missä tavaroita käytetään ja millainen säilytystapa tekee niiden käyttämisestä ja palauttamisesta mahdollisimman vaivatonta.

Sen jälkeen yhtäkään kaappia ei ole tarvinnut järjestää uudelleen.

Tästä syntyi yksi Ienohikarin tärkeimmistä ajatuksista: pysyvä järjestys ei synny jatkuvasta ylläpitämisestä, vaan siitä, että kokonaisuus suunnitellaan alusta lähtien toimimaan arjen mukana.

Ienohikarissa toimivuus ja estetiikka kulkevat aina yhdessä. Säilytysratkaisujen materiaalit, sävyt ja pienet yksityiskohdat valitaan osaksi kodin muuta ilmettä, jotta harkittu kokonaisuus jatkuu myös kaappien sisäpuolelle.

Ie no hikari (家の光) tulee japanin kielestä ja tarkoittaa kodin valoa. Nimi kuvastaa sitä, mitä haluan Ienohikarilla koteihin luoda: rauhaa, selkeyttä ja keveyttä, jotka eivät vaadi jatkuvaa huomiota, vaan tukevat elämää huomaamattomasti taustalla.

Uskon, että kauneus kuuluu myös sinne, mitä ei jatkuvasti nähdä. Juuri se viimeistelee kodin.

Emilia Myllyniemi
Järjestyssuunnittelija & Ienohikarin perustaja

Kaunis koti voi silti tuntua keskeneräiseltä

Ienohikari sai alkunsa havainnosta, joka toistuu monessa huolella suunnitellussa kodissa. Kodin näkyvät tilat, materiaalit ja kalusteet on valittu tarkasti, mutta suunnittelu päättyy usein kaapinoveen. Kaappien sisäpuoli rakentuu vähitellen ilman selkeää kokonaisuutta, vaikka juuri siellä ratkaistaan suuri osa arjen sujuvuudesta.

Tällöin käytössä tavaroita joutuu etsimään, siirtelemään ja kaappeja järjestämään yhä uudelleen. Useimmiten kyse ei ole tavaran määrästä tai siitä ettei osaisi ylläpitää järjestystä, vaan siitä, ettei järjestystä ole alun perinkään suunniteltu todellisen käytön pohjalta.